Kuten moni varmasti tietää, palavirkatuissa peitoissa on sitä jotain. Sellaisesta oon mäkin haaveillut, mutta tiedän itteni, kärsivällisyys ei riittäisi ison peiton kyhäämiseen. Keksinpä kuitenkin ratkaisun palojen virkkaukseen syyhyävien sormien ja malttamattomuuden ongelmaan: peitto nukelle!Tyttöni kuljettaa usein pehmoleluja nukenrattaissaan ja etsii niille peitoksi ties mitä pölyrättejä ja käsipyyhkeitä. Nyt on asia korjattu.
Pieni virkattu peitto (päivänkakkaraneliön ohje ET 9/2011)
Lanka: Novita 7 Veljestä, vaaleanruskea (060), fuksia (553),
vaaleanpunainen (522) ja punainen (549)
Menekki: 100 g
Koukku: 3,5 mm
Saaja: oma tytär
Aloitettu: 1.5.2013
Valmis: 3.5.2013
Vaaleanpunainen loppui kesken, siksi nurkissa on väreiltään muista poikkeavat palat. Ne antaa kyllä kivasti ilmettä. Peitto on pieni, mutta mä yllätyin silti siitä miten nopeasti se valmistui. Asiaan vaikutti varmasti se, että kokeilin parista blogista bongaamaani keinoa: päättelin palat heti ne virkattuani. Suosittelen ehdottomasti! Päätteleminen ei tunnu pieninä määrinä lainkaan työläältä.
Hieno peitto. On varmasti tyttö ja nukke tyyttyväisiä. :)
VastaaPoistaKiitos :) Kyllä, kaikki ovat tyytyväisiä!
PoistaSöpö peitto. Kelpaa nukkeja ulkoiluttaa.
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaKiva peitto! Täytyypä kaivaa äidin kätköistä tuo lehti, sillä virkkaus on täälläkin taas kova juttu.
VastaaPoistaKaiva ihmeessä! Siinä oli myös ruusuneliön ohje, mutta se ei innostanut ainakaan mua niin paljon kuin nämä päivänkakkarat.
PoistaKaunis peitto! Ja tuo palojen malli on tosi kiva!
VastaaPoistaKiitos! :) Malli on kyllä kivan näköinen, ja lisäksi mukava virkattava. Helppo, muttei tylsä.
Poista