Oranssi suu

Kaikki lähti siitä, kun kolme päivää sitten tyttärelläni oli oranssi suu. Ensin mä luulin, että tyttö oli maistellut puuvärejä. Vilkaisu kirjahyllyyn kuitenkin paljasti kynien olevan siististi omassa paketissaan. Tarkastelin lapsen suuta lähemmin, ja huomasin sen tuoksuvan appelsiinilta. Mulla löi kyllä ihan tyhjää - kunnes löysin Kool-Aid -pussin, johon oli purtu reikä. Mulle ei vieläkään oo selvinnyt, mistä tyttö oli saanut pussit käsiinsä, mutta joka tapauksessa mulla oli kaksi kaltoinkohdeltua jauhepussia, ensimmäinen väriltään (tai maultaan) Orange ja toinen Pink Lemonade. Mitäs siinä sitten muutakaan voi kuin ruveta värjäyshommiin?

Mulla on melkoinen läjä Kool-Aideja, mutta en oo niitä juurikaan käyttänyt. Syy on aiempien huonojen kokemusten. Oon aiemmin värjännyt lankoja mikrossa, ja vaikka oon yrittänyt olla tosi varovainen, on langat päässeet paukkumaan ja pörhentymään. Nyt mä päätin ottaa avuksi hellan, ja sepä olikin paljon helpompaa ja mukavampaa. Lankana on 100 g Novita Nallea, väri 061 eli meleerattu beige. Kyseinen lanka on ollut mun kaapissa jo useamman vuoden odottamassa väriä pintaansa.

Käytin ekalla värjäyskerralla juurikin ne järsityt pussukat, mutta väri jäi mun mielestä vähän turhan hailuksi. Seuraavana päivänä tein homman uusiksi, tosin Orangen kaveriksi pääsi Mango, koska Orangea ei löytynytkään toista pussia. Väri on hieno, mutta en siltikään oo täysin vakuuttunut siitä, että valinta oli oikea. Mä en nimittäin juuri tiedä kuvottavampaa hajua kuin mango. Ja just siltä tuo lanka nyt haisee. Yöh. No, ehkä mä selviän.

Lopputulos on tässä:

Mun täytyy varmaan neuloa langasta jotain tytölle, koska sehän nuo väritkin valitsi. Aika tyttömäistä lanka onkin. Tykkään - hajua lukuun ottamatta!