perjantai 19. heinäkuuta 2013

Turkoosit pitsisukat

Pitsineulesukat (Novitan Sukkalehti 2011)
Lanka: Novita 7 Veljestä, turkoosi (350)
Menekki: 130 g
Puikot: 3,5 mm
Saaja: sisko
Aloitettu: 17.6.2013
Valmis: 8.7.2013

Juhannukseksi reissuun lähtiessä täytyi kiireellä napata mukaan lankakerä, puikot ja lehti, jotka vaan ensimmäisinä tarttui käteen. Seurauksena syntyi nämä sukat siskolle nimpparilahjaksi. Kiva ja kaunis malli, voisin tehdä toisetkin.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Puhelin piiloon

Suojakotelo puhelimelle (omasta päästä)
Lanka: Novita Tennessee, vihreä (352)
Menekki: 23 g
Koukku: 3 mm
Saaja: minä itte
Aloitettu: 10.7.2013
Valmis: 14.7.2013

Kesällä valmistuu näköjään kaikkia tällaisia pieniä töitä. Nyt on ongelma, mitä tekisin seuraavaksi!

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Yllärikippo

Huovutettu kippo (omasta päästä)
Lanka: Novita Huopanen, vaaleankeltainen (281)
Menekki: 93 g
Puikot: 8 mm
Saaja: sisko
Aloitettu: 9.7.2013
Valmis: 10.7.2013

Mä tein pannumyssyn. Pesukone muutti sen kipoksi. Kätevää.

Ja ittelle muistiin, jo toistamiseen: huovutus 40 asteen hienopesussa, ei puuvillapesussa!

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Omppu

Virkattu omena (Lesley Stanfield: Virkkaa kukkia, perhosia ja
korentoja - 75 viehättävää virkkaus- ja neuleideaa)
Lanka: Novita 7 Veljestä, vihreä (384), luonnonvalkoinen (010)
ja ruskea (687)
Menekki: 16 g
Koukku: 3 mm ja 3,5 mm
Saaja: oma tytär
Aloitettu: 27.6.2013
Valmis: 28.6.2013

Toin tytölle kirjastosta kirjan ja lupasin tehdä ihan minkä tahansa se kirjan jutuista haluaa. Ompusta tuli aika söpö, se on kooltaan tuollainen suunnilleen mun nyrkin kokoinen. Tyttö on mielissään.

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Turtles-varpaat

Mä oon mielinyt varvassandaaleihin sopivia sukkia jo muutaman vuoden, ja tänä kesänä sain sellaiset onneksi tehtyäkin. Värit on totta kai mietitty kenkiin sopiviksi, vaikka vihreinä sukat olis kyllä näyttäneet täydellisiltä Turtles-jaloilta.

Isovarvassukat (DROPS Design)
Lanka: DROPS Fabel, sunset (310)
Menekki: 54 g
Puikot: 2,5 mm
Saaja: minä itte
Aloitettu: 29.5.2013
Valmis: 16.6.2013

Seuraavassa kuvassa vasemmalla on ohjeen mukaan tehdyt kärkikavennukset, oikealla oma sovellus. Arvaa kumpi tuntui paremmalta jalassa? Niinpä.

lauantai 15. kesäkuuta 2013

En usko kolmannen kerran totuuteen

Virkattu hame (Novita Kevät 2011)
Lanka: Novita Nalle, viininpunainen (587)
Menekki: 295 g
Koukku: 3 mm ja 3,5 mm
Saaja: minä itte?
Aloitettu: 11.10.2012
Valmis: 15.6.2013

Kolmas hame, jonka oon ittelleni tehnyt. Kolmas itte tehty hame, joka ei ole mulle sopiva. Voiko tästä päätellä, etten osaa tehdä ittelleni hametta? En usko.

Hame ufoutui ja pahasti. Virkkaaminen ei vain ole mun juttu, ei ainakaan noin yksitoikkoinen sellainen. Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana virkkasin hameelle korkeutta ehkä kolme senttiä. Alkuvuodesta mä aloin käydä luennoilla, joiden aikana työ edistyi hyvin. Mutta kaikki loppuu aikanaan, niin myös luennot - tuolloin hameesta uupui noin neljä senttiä. Kuukausi takaperin päätin rykästä hameen valmiiksi. Lähes valmista hamosta sovittaessani huomasin sen olevan vähän turhan piukka, ja mielenkiinto lopahtikin sitten siihen. Vasta tänään sain tehtyä hameeseen nyörin ja siten viimeisteltyä sen. Sinne se pääsee kaappiin kahden aikaisemman tekeleen seuraksi. Ehkä seuraava jo onnistuu.

Hassu kesähattu

Me ollaan isopäistä sukua, ja niinpä sopivan kesälakin etsiminen lapselle oli haasteellista ja päättyi lopulta tuloksetta. Vaan ei se mitään, lakinhan voi tehdä myös itte!

Tytön kesähattu (Novita Kesä 2006)
Lanka: Novita Tennessee, vaalea persikka (256) sekä
jokin vanha vaalea keltainen
Menekki: 103 g
Koukku: 3,5 mm
Saaja: oma tytär
Aloitettu: 29.5.2013
Valmis: 14.6.2013

Mikä meni vikaan? Ensinnäkin minä ja puuvillalanka. Toiseksi: puuvillalanka ja minä. Edellä mainitun sukuvikammeominaisuutemme takia mun täytyi suurentaa lakkia jonkin verran ohjeenmukaisesta. Jossain vaiheessa tapahtui jo niin kovin tutuksi tullut, mystistäkin mystisempi puuvillaneuloksen lörpsähtäminen/venähtäminen/laajentuminen. Hatusta tuli tarkoitettua isompi, se mahtuu myös mun päähän. Suunnittelin jo lahjoittavani sen sytomyssyksi, mutta lapsipa otti ja ihastui hattuun! Ei se onneksi mahdottoman suuri tytölle ole, ja onpahan kasvunvaraa.

Yli kymmenen vuotta vanha keltainen Tennessee loppui kesken, mutta onneksi hyvässä kohtaa: vain lieristä tuli erivärinen. Lieri ei ole kuvassa parhaimmillaan, tyttö kun tykkäsi mallata sen mielensä mukaan. Mua koko hattu lähinnä huvittaa, se on vaan jotenkin hassu väreineen ja kokoineen.